Kanadan F1-osakilpailu ajetaan nopealla katuradalla
Montréalissa ajettava Formula 1 -osakilpailu kuuluu kauden teknisesti vaativimpiin kilpailuihin. Vuosien varrella radalla on nähty useita kilpailuja, joissa pienet virheet ovat ratkaisseet lopputuloksen ja keskeytyksiä on kertynyt runsaasti.
Notre Damen saarelta F1-radaksi
Pafilla seurataan Formula 1 -kautta, jonka yksi vakiokilpailuista ajetaan Kanadan Montréalissa.
Montréalin rata sijaitsee keinotekoisella Notre Damen saarella Saint Lawrencen joessa. Alue rakennettiin alun perin vuoden 1967 maailmannäyttelyä varten, ja myöhemmin saaren tieverkko otettiin moottoriurheilun käyttöön.
Formula 1 saapui radalle vuonna 1978, jolloin Kanadan osakilpailu sai useiden aiempien ratkaisujen jälkeen vihdoin pysyvän sijainnin. Ensimmäisen kilpailun voitti Gilles Villeneuve, jonka mukaan rata myöhemmin nimettiin.
Rata on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa. Kyse ei ole perinteisestä erillisestä moottoriradasta, vaan saaren teihin perustuvasta kokonaisuudesta, jossa tilaa on rajallisesti ja virheille jää hyvin vähän marginaalia. Tämä näkyy edelleenkin kilpailun korkeassa keskeytysten määrässä.
Radan profiili ja kriittiset kohdat
Montréalin rata yhdistää pitkiä suoria ja hitaita shikaaneja. Kierros koostuu selkeistä jarrutus–kiihdytysjaksoista, jotka korostavat auton tasapainoisuutta erityisesti alhaisissa nopeuksissa. Radan hiusneula on yksi keskeisistä kohdista, jossa nopeutta joudutaan pudottamaan merkittävästi ja ulostulosta onnistuminen vaikuttaa suoraan alkavan suoran vauhtiin.
Jarrutukset korostuvat erityisesti radan loppuosassa, jossa peräkkäiset mutkat pakottavat kuljettajat tarkkaan ajolinjaan. Samalla radan nopeusansat ja pitkät suorat tekevät huippunopeudesta keskeisen tekijän hyvien kierrosaikojen kannalta.
Ohituspaikkoja syntyy ennen kaikkea pitkien suorien päihin, mutta riskit kasvavat samalla isommiksi. Myöhäiset jarrutukset altistavat jarrujen lukkiutumisille, ja ajolinjan menettäminen voi maksaa sijoituksen jos toisenkin. Radan reunat ovat lähellä koko kierroksen ajan, ja pienikin virhe voi johtaa keskeytykseen, kuten viimeisen shikaanin ulostulossa sijaitsevalla mestarien muurilla on useaan otteeseen nähty.
Auton säädöissä joudutaan tekemään kompromissi suoranopeuden ja pidon välillä. Kevyempi aerodynamiikka auttaa suorilla, mutta tekee autosta levottomamman jarrutuksissa ja mutkien ulostuloissa. Tämä alkaa näkyä vielä selvemmin erityisesti kilpailun loppupuolella, kun renkaiden pito alkaa heikentyä ja virheiden merkitys kasvaa.
Aikataulu ja viikonlopun formaatti
Kanadan osakilpailu ajetaan 22.–24. toukokuuta kolmipäiväisenä tapahtumana, jossa ohjelma jakautuu harjoituksiin, sprinttiosioon ja varsinaiseen kilpailuun. Perjantaina ajetaan vapaat harjoitukset sekä sprintin aika-ajot. Näistä saadaan lähtöjärjestys lauantain lyhyempään kilpailuun.
Lauantain sprintti tuo viikonloppuun oman kilpailullisen elementtinsä ja jakaa pisteitä, mutta ei ratkaise sunnuntain kilpailun lähtöruudukkoa. Myöhemmin samana päivänä ajettavat varsinaiset aika-ajot määrittävät lähtöpaikat pääkilpailuun.
Sunnuntain kilpailu ajetaan 70 kierroksen mittaisena, ja kokonaismatka on hieman yli 300 kilometriä. Kilpailussa korostuu ennen kaikkea varikkokäyntien ajoitus ja rengasvalinnat, erityisesti tilanteissa, joissa turva-auto tai muuttuvat olosuhteet vaikuttavat kilpailun kulkuun.
Ferrarin suoranopeus kysymysmerkkinä ennen Montréalia
Ferrari on aloittanut kauden tasaisesti, mutta tallin suorituskyvyssä on edelleen selkeitä kehityskohteita. Charles Leclerc on nostanut esiin erityisesti voimanlähteen, jota hän pitää auton keskeisenä heikkoutena kauden alkuvaiheessa.
Montréalin radalla tämä voi näkyä. Pitkät suorat ja nopeusansat tekevät huippunopeudesta keskeisen tekijän, ja erot näkyvät erityisesti suorien päissä. Jos voimanlähde jää kilpailijoista jälkeen, vaikutus kertautuu koko kierroksen ajassa.
Ferrarin tilannetta vaikeuttaa se, ettei merkittäviä teknisiä päivityksiä ole odotettavissa välittömästi. Tallin on haettava suorituskykyä muilla osa-alueilla, kuten aerodynamiikassa ja renkaiden käytössä, mikä korostaa kompromissien merkitystä radalla, jossa suoranopeus on kuitenkin se juttu.
Kuinka hyvin Ferrari pystyy siis paikkaamaan tunnistettuja heikkouksia ilman suoria muutoksia voimanlähteeseen? Tähän asiaan Montréal toimii varmasti hyvänä mittarina toukokuussa.
Voit lukea lisää Formuloista ja kauden etenemisestä Pafin peliuutiset -osiossa, jossa aiheita käsitellään urheilun ja vedonlyönnin näkökulmasta.