Leijona-legendat jääkiekon MM-kisoissa – muistatko nämä hetket?

Vuoden 1995 MM-kulta muutti suomalaista jääkiekkoa

Keväällä 1995 tapahtui jotain, mikä muutti suomalaisen jääkiekon lopullisesti. Leijonat voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa kaatamalla finaalissa Ruotsin lukemin 4–1 Tukholman Globenissa.

Ottelun suurin sankari oli Ville Peltonen, joka teki finaalissa hattutempun. Myös Timo Jutilan maali jäi monien mieleen, mutta ehkä kaikkein tunnetuin kuva koko turnauksesta on silti se, kun kultaa juhlinut joukkue lauloi “Den glider in” keskellä hiljentynyttä Globenia.

Vuoden 1995 MM-kulta oli paljon enemmän kuin vain turnausvoitto. Sitä ennen suomalainen jääkiekko oli kokenut pettymyksiä, hopeamitaleita ja turnauksia, joissa aivan viimeinen palkinto jäi saavuttamatta. Tästä syystä ensimmäinen maailmanmestaruus tuntui monille lähes epätodelliselta saavutukselta.

Myös joukkueen persoonat jäivät vahvasti ihmisten mieleen. Saku Koivu, Jere Lehtinen ja Ville Peltonen muodostivat legendaarisen Tupu, Hupu ja Lupu -ketjun, josta tuli yksi suomalaisen kiekkohistorian tunnetuimmista hyökkäyskolmikoista. Samalla syntyi tunne siitä, että Leijonat pystyy oikeasti voittamaan maailman parhaita maita tärkeimmissä peleissä.

Monelle suomalaiselle juuri vuoden 1995 joukkue on edelleen kaikkien aikojen ikonisin Leijona-ryhmä. Se loi perustan koko myöhemmälle menestykselle.

Mikäli Leijonien matka kiinnostaa, seuraa pian alkavia jääkiekon MM-kisoja Pafin nettisivuilla.

Granlundin ilmaveivi pysäytti koko Suomen

Kevään 2011 MM-kisat muistetaan monesta asiasta, mutta yksi hetki nousi kaikkien muiden yläpuolelle. Mikael Granlundin ilmaveivi välierässä Venäjää vastaan nousi lähes välittömästi suomalaisen urheiluhistorian tunnetuimpien maalien joukkoon.

Tilanne tapahtui toisessa erässä. Granlund otti kiekon mailan lapaansa maalin takana ja veivasi sen sisään ohi Konstantin Barulinin tavalla, jota harva oli nähnyt kansainvälisellä huipputasolla. Maali tuli vieläpä valtavan tärkeässä ottelussa, ja se vei Suomen kohti finaalia.

Tilanteesta teki vielä suuremman se, että vastassa oli juuri Venäjä, jota vastaan Suomella oli ollut vuosien aikana useita raskaita tappioita.

Ilmaveivistä tuli nopeasti enemmän kuin vain yksi uskomaton maali. Sitä näytettiin uutisissa, mainoksissa ja urheilukoosteissa vuosien ajan. Moni suomalainen muistaa edelleen, missä oli nähdessään ihmevedon tapahtuvan.

Ja sitten se haastattelu. Granlund seisoo siinä täysin rauhallisena ja sanoo käytännössä, että se oli vain yksi maali muiden joukossa. Koko Suomi oli sekaisin, mutta mies itse oli kuin olisi juuri tehnyt tavallisen rannelaukauksen. Suomalaista vaatimattomuutta parhaimmillaan.

Myös itse turnaus päättyi täydellisesti. Leijonat murskasi finaalissa Ruotsin numeroin 6–1 ja voitti historian toisen maailmanmestaruutensa. Finaalin kolmas erä jäi erityisesti ihmisten mieleen, sillä Suomi karkasi ottelussa lopullisesti ja hiljensi paikalla olleen ruotsalaisyleisön.

Vuoden 2011 kisat nostivat esiin myös uuden sukupolven suomalaisia tähtiä. Granlund, Jarkko Immonen ja monet muut turnauksen onnistujat nousivat nopeasti suomalaisen kiekkoyleisön suosikeiksi.

Mörkö löi sisään ja Suomi uskoi taas

Vuoden 2019 MM-kisoihin Suomi lähti ilman kaikkein suurimpia NHL-tähtiä. Moni piti joukkuetta etukäteen liian heikkona taistelemaan maailmanmestaruudesta.

Sitten esiin astui Marko Anttila.

“Mörkö” nousi koko turnauksen symboliksi juuri oikealla hetkellä. Hän teki tärkeän maalin puolivälierässä Ruotsia vastaan, ratkaisi välierän Venäjää vastaan ja onnistui vielä finaalissa kahdesti Kanadaa vastaan.

Turnauksen aikana syntynyt lause “Mörkö löi sisään” jäi elämään saman tien. Anttilasta tuli koko kansan sankari, koska hänen tarinansa ei ollut tavallinen tähtipelaajan tarina. Hän ei ollut nuori superlupaus eikä NHL:n suurin nimi, vaan pelaaja, joka ilmestyi ratkaisupaikoille juuri silloin, kun Leijonat sitä eniten tarvitsi.

Ja ilmiö karkasi nopeasti myös kaukalon ulkopuolelle. Kauppojen hyllyiltä katosivat Muumeista tutut Mörkö-pehmolelut, koska koko kansa halusi oman Mörkönsä. Se kertoo aika hyvin, miten isosta hetkestä oli kyse.

Vuoden 2019 joukkue muistetaan muutenkin poikkeuksellisena ryhmänä. Monet pelaajat tulivat Euroopan sarjoista, eikä joukkueessa ollut samanlaista tähtiloistoa kuin monilla muilla suurmailla. Silti juuri joukkuepelaaminen, kurinalaisuus ja vahva puolustaminen kantoivat Suomen mestaruuteen asti.

Finaali Kanadaa vastaan kuvasi koko turnausta täydellisesti. Suomi ei ollut ennakkosuosikki, mutta joukkue pysyi rauhallisena, puolusti tiiviisti ja käytti omat paikkansa tehokkaasti. Kun loppusummeri soi, yksi kaikkien aikojen suurimmista suomalaisista MM-yllätyksistä oli valmis.

Kotikisojen huipennus Tampereella 2022

Kevään 2022 MM-kisat olivat suomalaiselle jääkiekolle erityiset jo ennen finaalia. Turnaus pelattiin Tampereella, ja koko maa odotti mahdollisuutta nähdä Leijonien voittavan maailmanmestaruuden kotiyleisön edessä.

Tunnelma Tampereella oli poikkeuksellinen lähes koko turnauksen ajan. Areena täyttyi jokaisessa ottelussa, ja suomalaisfanit loivat yhden modernin MM-historian äänekkäimmistä kisatunnelmista.

Finaalissa vastaan tuli jälleen Kanada.

Ottelu eteni jatkoajalle, jossa sankariksi nousi Sakari Manninen. Hän ohjasi ratkaisumaalin ja varmisti Suomelle maailmanmestaruuden kotiyleisön edessä. Hetki oli monille suomalaisille yksi kaikkien aikojen tunnepitoisimmista urheiluhetkistä.

Vuoden 2022 mestaruus tuntui erilaiselta kuin aiemmat maailmanmestaruudet juuri kotiyleisön vuoksi. Suomalaiset pääsivät juhlimaan kultaa paikan päällä omassa maassaan, mikä teki hetkestä vieläkin suuremman.

Myös turnauksen joukkue jäi vahvasti ihmisten mieleen. Mikael Granlund, Sakari Manninen, Valtteri Filppula, Miro Heiskanen ja monet muut avainpelaajat pelasivat vahvan turnauksen.

Miksi juuri nämä hetket jäivät historiaan?

Kaikkia näitä hetkiä yhdistää yksi asia. Ne eivät olleet vain voittoja tai yksittäisiä maaleja, vaan tilanteita, jotka koko Suomen kansa koki samaan aikaan.

Ville Peltosen hattutemppu vuonna 1995 antoi suomalaisille uskon siihen, että maailmanmestaruus on oikeasti mahdollinen. Granlundin ilmaveivi toi suomalaiselle jääkiekolle yhden sen tunnetuimmista symboleista. Marko Anttila muistutti vuonna 2019, että joukkuepelillä voi voittaa nimekkäämmät yksilöt. Sakari Mannisen jatkoaikamaali taas toi suomalaisille kotiyleisön edessä hetken, jota oli odotettu vuosikymmeniä.

Juuri siksi nämä hetket muistetaan edelleen niin vahvasti. Ne eivät ole pelkästään osa Leijonien historiaa, vaan osa suomalaisen urheilun yhteistä tarinaa. Jokainen sukupolvi muistaa yleensä ainakin yhden MM-turnauksen tai yhden ratkaisevan maalin, joka jäi pysyvästi mieleen.

Uusia hetkiä syntyy varmasti myös tulevissa turnauksissa. Silti juuri nämä legendaariset hetket ovat niitä, joihin suomalaiset jääkiekkofanit palaavat vuodesta toiseen.

Lisää ikonisista suomalaisista urheiluhetkistä sekä jääkiekon MM-kisoista löydät Pafin peliuutiset -osiosta.