Kirjaudu sisään

Suomen jääkiekkomaajoukkue olympialaisissa 2026

Vedonlyönti toimitus
Vedonlyönti toimitus

Vedonlyönti toimitus

Suomen jääkiekkomaajoukkue suuntaa Milano–Cortinan olympialaisiin 2026 joukkueella, joka on herättänyt runsaasti keskustelua. Maalivahtipeli, yksittäiset valinnat ja kokeneiden arvokisapelaajien rooli nousevat keskiöön, kun Leijonat tavoittelevat menestystä kovatasoisessa olympiaturnauksessa.

Kuva olympialaisten jääkiekko-ottelusta
Seuraa Leijonien olympiahuumaa Pafilla!

Leijonien joukkuevalinnat herättivät keskustelua

Suomen olympiajoukkueen julkaisu herätti odotetusti runsaasti keskustelua, ja erityisesti huomio kiinnittyi maalivahtiosastoon. Samalla joukkuevalinnat ovat herättäneet kiinnostusta myös suomalaisessa nettivedonlyönnissä, jossa Leijonien kokoonpanolla ja ennakkoasetelmilla on suuri merkitys ennen arvoturnauksia. Leijonien ykkösmaalivahtina pidetty Juuse Saros on pelannut vaikean NHL-kauden Nashville Predatorsissa, eivätkä myöskään Ukko-Pekka Luukkonen tai Kevin Lankinen ole nousseet seurajoukkueissaan aivan huipputasolle. Päävalmentaja Antti Pennanen on kuitenkin painottanut luottamusta koko maalivahtikolmikkoon ja uskoo, että arvoturnauksessa taso nousee oikealla hetkellä.

Puolustuksessa yksi puhutuimmista valinnoista oli Mikko Lehtosen valitseminen joukkueeseen. Lehtonen on ainoa Leijonien pelaaja, joka ei pelaa Pohjois-Amerikassa, ja hänet tunnetaan erityisesti vahvoista MM-kisojen esityksistä. Pennanen on korostanut Lehtosen kokemusta ja kykyä pelata tasaisesti kovissa paikoissa, mikä painoi vaakakupissa enemmän kuin seurajoukkuetausta.

Lisäksi Rasmus Ristolaisen paluu maajoukkueeseen pitkästä aikaa herätti huomiota. Edellisen kerran hän nähtiin Leijonat-paidassa World Cupissa 2016. Pennasen mukaan Ristolainen pelasi ennen loukkaantumisiaan vahvasti ja tuo joukkueeseen fyysisyyttä sekä arvokisakokemusta. Kokonaisuutena joukkuevalinnat heijastavat selvästi luottamusta kokemukseen ja turnauspelaamiseen.

Miten Leijonat voi menestyä Milano–Cortinassa?

Leijonien menestyminen Milano–Cortinan olympialaisissa nojaa ennen kaikkea siihen, miten joukkue pystyy pelaamaan omaa peliään turnauksen alusta lähtien. Olympiaturnaus ei tarjoa pitkää alkusarjaa virheiden korjaamiseen, ja erityisesti puolivälierävaiheessa yksittäinen ottelu ratkaisee kaiken. Suomi on aiemmissa arvokisoissa osoittanut kykenevänsä sopeutumaan nopeasti vastustajiin ja pitämään pelin tiukkana myös silloin, kun kiekollinen hallinta ei ole ollut omissa käsissä. Tällä kertaa Pennasella on käsissään kenties kaikkien aikojen suomalainen hyökkäyskalusto, joten kiekkojännärit odottavat rohkeaa hyökkäysvoittoista peliä, kun kerrankin maajoukkueemme runko koostuu kokeneista suomalaisista NHL-tähdistä.

Myös maalivahtipeli nousee keskiöön tässä ympäristössä. Juuse Saroksen, Ukko-Pekka Luukkosen ja Kevin Lankisen rooli ei ole pelkästään torjua vaikeita laukauksia, vaan rauhoittaa peliä hetkillä, jolloin vastustaja saa painetta. Pennasen korostama puolustuspelin rakenne edessä helpottaa maalivahtien työtä ja vähentää vaarallisimpia ylivoimahyökkäyksiä, mikä on ollut Leijonien vahvuus aiemmissa turnauksissa.

Hyökkäyspäässä Suomen etu on tasaisuus. Joukkueessa ei ole yhtä ketjua, jonka varaan menestys rakentuu, vaan vastuu jakautuu laajalle. Tämä näkyy erityisesti tiiviissä ottelutahdissa, jossa kokoonpanoa voidaan kierrättää ilman, että pelin intensiteetti putoaa. Kun vastassa ovat Kanada, Yhdysvallat ja Ruotsi, Suomi voi hyödyntää tätä etua pelaamalla kärsivällisesti ja iskemällä paikoista, joita huippuyksilömme pystyvät tasaisissa otteluissa luomaan.

Naisleijonat lähtevät olympialaisiin haastajan roolista

Naisleijonat lähtevät Milano–Cortinan olympialaisiin haastajan asemasta, sillä turnauksen ennakkosuosikit ovat totutusti Yhdysvallat ja Kanada. Suomen joukkueen asetelma on kuitenkin mielenkiintoinen, sillä päävalmentajana toimii olympialaisissa ensimmäistä kertaa Tero Lehterä, jolle naisten maajoukkue oli vielä keväällä melko vieras ympäristö. Maajoukkueturnaukset ovat kuitenkin tarjonneet hänelle mahdollisuuden tutustua joukkueeseen ja sen vahvuuksiin käytännön kautta.

Lehterä on korostanut erityisesti joukkuepelaamisen ja puolustuspelin merkitystä. Suomen ei ole realistista voittaa vastustajiaan yksilötaidolla, vaan menestys edellyttää kurinalaista viisikkopeliä, onnistumista erikoistilanteissa ja kykyä reagoida nopeasti virheiden jälkeen. Näillä osa-alueilla pienetkin onnistumiset voivat kääntää otteluita tasaisessa turnauksessa, jossa otteluiden tempo ja fyysisyys kasvavat ratkaisuhetkiä kohti.

Kokemusta joukkueeseen tuo kapteeni Jenni Hiirikoski, joka on ollut Naisleijonien kantavia voimia jo useissa arvokisoissa. Inhimillisen lisäsävyn joukkueeseen tuo Lehterän tapa rakentaa ryhmähenkeä – hän on kertonut antaneensa useille pelaajille lempinimiä, joista osa on jo syrjäyttänyt etunimet arjessa. Tällaiset yksityiskohdat kertovat, että valmistautuminen ei ole pelkkää taktiikkaa, vaan myös luottamuksen ja yhteishengen systemaattista rakentamista.

Paf seuraa tiiviisti kansainvälistä jääkiekkoa ja siihen liittyviä ilmiöitä myös turnausten ulkopuolella. Ajankohtaiset analyysit ja uutiset löytyvät PAFin peliuutisista, joissa käsitellään laajasti vedonlyöntiä ja pelaamista eri lajeissa.