Näin Suomi olisi voinut päästä MM-kisoihin 2026 – tilastot kertovat reitin
Suomen tie vuoden 2026 MM-kisoihin ei tälläkään kertaa kaatunut yhteen otteluun, vaan useaan pistemenetykseen. Suora kisapaikka oli Hollannin takia kova tavoite, mutta jatkokarsintapaikka olisi ollut mahdollinen, jos muutama avainottelu olisi mennyt hieman toisin.
Suomi jäi lohkossa kolmanneksi
Suomi pelasi MM-karsintojen G-lohkossa Hollannin, Puolan, Maltan ja Liettuan kanssa. Lohkon voitti Hollanti, joka eteni suoraan MM-kisoihin. Puola sijoittui toiseksi ja eteni jatkokarsintaan, kun taas Suomi jäi kolmanneksi 10 pisteellä.
Lopullinen ero Puolaan oli seitsemän pistettä. Se kuulostaa isolta, mutta lohkossa ero syntyi lopulta niistä peleistä, joissa Suomen olisi pitänyt saada enemmän irti. Suomi voitti Puolan kotona 2–1, mutta hävisi vieraskentällä 3–1. Samalla pisteitä karkasi myös Liettualle ja Maltalle.
Pafilla MM-kisoja odotetaan jo käynnistyväksi, ja turnauksen otteluihin on tarjolla runsaasti vedonlyöntikohteita.
Pisteet karkasivat väärissä otteluissa
Suomen ongelma ei ollut vain Hollanti. Lohkon voittaja oli selvästi edellä, ja pisteiden hakeminen siltä olisi vaatinut poikkeuksellista suoritusta. Ratkaisevampaa oli se, mitä tapahtui karsintojen muissa otteluissa.
Vierastasapeli Liettuaa vastaan maksoi kaksi pistettä. Vielä kovempi kolaus oli kotitappio Maltalle, sillä jatkokarsintaa tavoitteleva joukkue ei voi menettää sellaisessa ottelussa koko pottia. Suomen olisi pitänyt ottaa heikommilta mailta lähes täydet pisteet, jotta Puolan ohittaminen olisi pysynyt realistisena. Nyt Liettua- ja Malta-otteluista jäi mukaan liian vähän, eikä kotivoitto Puolasta riittänyt paikkaamaan aiheutunutta pistemenetystä.
Mitä olisi tarvittu jatkokarsintaan?
Suomen reitti jatkokarsintaan ei olisi vaatinut täydellistä ihmettä, mutta se olisi vaatinut parempaa suoritusta oikeissa paikoissa. Yksinkertainen laskelma näyttää, mistä on kyse:
- Voitto Liettuasta tasapelin sijaan: +2 pistettä
- Voitto Maltasta kotitappion sijaan: +3 pistettä
- Tasapeli Puolassa tappion sijaan: Suomelle +1 piste, Puolalta -2 pistettä
Näillä muutoksilla Suomi olisi noussut 16 pisteeseen, ja Puola olisi pudonnut 15 pisteeseen. Se olisi riittänyt lohkon toiseen sijaan ja jatkokarsintapaikkaan.
Tämä laskelma ei tietenkään tarkoita, että tulokset olisi voinut vain vaihtaa paperilla. Se näyttää kuitenkin, kuinka pienistä mutta ratkaisevista otteluista Suomen mahdollisuus käytännössä katosi.
Maaliero kertoi tasoerosta
Suomen maaliero oli lopulta 8–14. Se on karu lukema joukkueelle, joka tavoittelee lohkon kahta parasta sijaa. Suomi pystyi suoriutumaan hyvin Puolaa vastaan, mutta kokonaissuoritus ei ollut kuitenkaan riittävän tasainen.
Puola teki enemmän maaleja, päästi vähemmän ja keräsi pisteet tarvittavissa otteluissa. Suomi taas jäi tilanteeseen, jossa hyvä kotivoitto Puolasta menetti osan arvostaan heikompien tulosten vuoksi.
Maaliero kertoo myös, että Suomen ongelma ei ollut pelkästään viimeistelyssä. 14 päästettyä maalia kahdeksassa ottelussa oli liikaa jatkokarsintataisteluun, ja tulee todennäköisesti olemaan myös tulevissa karsinnoissa.
Jatkokarsinta olisi ollut seuraava este
Vaikka Suomi olisi noussut lohkossa toiseksi, MM-paikka ei olisi ollut vielä varma. Kakkossija olisi vienyt Suomen vasta jatkokarsintaan, jossa paikka olisi pitänyt vielä ansaita erikseen, eikä lohkovaiheen pisteillä olisi enää ollut merkitystä.
Suomen karsinnan tilastollinen tarkastelu on lopulta kiinnostavaa. Suomi ei ollut realistisesti suoralla tiellä MM-kisoihin, mutta se olisi voinut pelata itsensä tilanteeseen, jossa kaikki olisi ollut vielä mahdollista. Valitettavasti ratkaiseva ero syntyi jo ennen sitä vaihetta.
Suomen kannalta karu johtopäätös on selvä: ensin olisi pitänyt hoitaa lohkovaiheen perusasiat paremmin. Vasta sen jälkeen olisi voitu puhua todellisesta MM-paikan jahtaamisesta ja kisaunelman tavoittelusta.
Lisää kohta alkavista MM-kisoista, turnauksen kuumimmista otteluista ja muista ajankohtaisista jalkapallouutisista voi lukea Pafin Peliuutiset-osiosta.