Logga in

Suomen jääkiekon MM-kullat – viisi hurjaa kultatarinaa

Iiro
Iiro

Iiro

Suomi on voittanut jääkiekon maailmanmestaruuden jo viidesti, mutta helpolla kulta ei ole kertaakaan irronnut. On tarvittu hattutemppua Ruotsin kotihallissa, 43 torjunnan finaalia ja kiekon veivaamista ilmiömäisellä tavalla. Kelataanpas nauhaa taaksepäin ja muistellaan näitä ikimuistoisia hetkiä.

Leijonat juhlivat kultaa
Viisi maailmanmestaruutta – eikä yksikään niistä ole tullut helpolla. Tekoälykuvitus.

1995 – Den glider in pärähti väärässä pukukopissa

Vuoden 1994 MM-hopea oli jäänyt Leijonien hampaankoloon, eikä seuraavan vuoden turnauskaan Ruotsissa alkanut kovin lupaavasti, sillä Tšekki päihitti Suomen avauksessa 3–0. Kansa huokaili ja lehdet kirjoittivat.

Koneet saatiin kuitenkin käyntiin. Suomi nousi Ruotsia vastaan kahden maalin takaa 6–3-voittoon, ja Saku Koivun, Ville Peltosen sekä Jere Lehtisen Tupu–Hupu–Lupu-ketju alkoi laittaa vastustajien alakertaa solmuun.

Maalin puhtaanapidosta piti huolen Jarmo Myllys. Puolivälierässä Ranska jäi nollille, eikä välierässä vastaan tullut Tšekkikään saanut kiekkoa Myllyksen selän taakse. Samalla saatiin turnauksen avausottelu sopivasti kuitattua.

Finaalissa Globenissa odotti isäntämaan Tre Kronor. Peltonen nakkasi hattutempun, Timo Jutila viimeisteli neljännen ja Ruotsin kultajuhliin varattu Den glider in jouduttiin sovittamaan uusille esittäjille. Historian ensimmäinen MM-kulta ja vieläpä naapurilta heidän kotihallissaan. Leijonien kultakanta oli avattu.

Kun seuraavat MM-kisat taas lähestyvät, kisojen ottelukertoimia pääsee seuraamaan Pafin vedonlyönnissä.

2011 – Ilmaveivi jäi historiaan, Ruotsi jalkoihin

Kuusitoista vuotta myöhemmin se tapahtui uudestaan. Paikkana oli Slovakia, jonne Leijonat ei tuolloin saanut kasaan kuuminta NHL-tähtien kaartiaan. Jukka Jalosen porukka oli kuitenkin sitkeä ja osoitti sen jo alkusarjassa nousemalla Venäjää vastaan kahden maalin tappioasemasta voittoon.

Kultamitalin kanssa samoista otsikoista kilpaili kuitenkin välierässä nähty temppu, jossa 19-vuotias Mikael Granlund veivasi kiekon maalin takaa ohi Venäjän molarin. Kansa ja selostaja tästä sekosivat, pelaaja ei niinkään. Venäjä komeasti nurin 3–0 ja finaalissa vastassa olivat jälleen tutut kruunut.

Ruotsi johti finaalia vielä toisessa erässä, mutta Jarkko Immonen tasoitti hieman ennen taukoa. Päätöserässä Suomi tykitti viisi maalia Ruotsin verkkoon ja loppulukemiksi kirjattiin 6–1. Immonen kruunattiin turnauksen maalikuninkaaksi yhdeksällä osumallaan, eikä sovi unohtaa Petri Vehasta, joka piti toisessa päässä kaukaloa huolen siitä, että tehdyt maalit myös riittivät voittoihin.

Kuten vuonna 1995, myös tällä kertaa Ruotsille jäi finaalista käteen hopeaa.

2019 – Mörköä ei kiinnostanut NHL-tähtien määrä

Kahdeksan vuotta myöhemmin palattiin taas Slovakiaan, ja heti avausottelussa saatiin esimakua tulevasta. Kanada kaatui 3–1, kun vasta 18-vuotias Kaapo Kakko iski kiekon kahdesti verkkoon.

Puolivälierässä Ruotsia vastaan ei sitten ollutkaan yhtä helppoa. Marko ”Mörkö” Anttila tasoitti pelin loppuhetkillä, ja Sakari Manninen ratkaisi jatkoajalla. Venäjän tähtisikermä puolestaan jäi välierässä nollille, kun Anttila teki ottelun ainoan maalin.

Finaalissa Kanada meni ensin johtoon, mutta Mörkö iski kahdesti ja Harri Pesonen viimeisteli loppulukemat 3–1. Uskomattoman suorituksen teki myös Leijonien Kevin Lankinen, joka torjui finaalissa peräti 43 laukausta. Kolmas kulta oli todellakin ansaittu.

2022 – Eteisvärinää kotiareenalla

Olympiakulta oli juuri laitettu taskuun, kun Tampereella alettiin haaveilla jo seuraavista kultajuhlista. Jussi Olkinuora torjui maalilla huipputurnauksen, Slovakia ja Yhdysvallat kaatuivat jatkopeleissä ja finaalissa vastaan tuli kukas muukaan kuin Kanada.

Suomi nousi päätöserässä 3–1-johtoon Mikael Granlundin kahdella osumalla ja Joel Armian maalilla, ja hymy oli kotikatsomoissa herkässä. Mestaruuden saattoi jo melkein maistaa, mutta kuinkas kävikään. Kanada nousi kahden maalin takaa tasoihin, ja jälkimmäinen osuma kilahti verkkoon vain runsas minuutti ennen loppusummeria.

Hallissa haisi jännitys, kun suomalaisfanit hikoilivat itsensä pyörryksiin. Jatkoajalla sinivalkoisen kansan pelasti kuitenkin Sakari Manninen, joka tuuttasi kiekon verkkoon ja palautti koko kansan sydämenrytmin normaaliksi. Kotikulta oli vihdoin tosiasia, vieläpä samana vuonna olympiakullan kanssa. Olkinuora palkittiin lopulta koko turnauksen arvokkaimpana pelaajana.

2026 – Sveitsi sai taas katsella muiden juhlia

Kolme peräkkäistä MM-kevättä oli katkennut puolivälieriin, ja Leijonien peräsimeen vuonna 2024 noussut Antti Pennanen oli ehtinyt saada mediassa melkoista kurkkuharjaa kiekkotietäjiltä. Varsinkin vuoden 2025 kisojen jälkeen miehen valmennusosaamista kyseenalaistettiin oikein urakalla.

Helmikuun olympiapronssi oli jo parempi saavutus, mutta MM-kisoissa riitti edelleen todistettavaa. Ja lisää vettä arvostelijoiden myllyyn tuli alkulohkon Sveitsi-pelistä, jonka Suomi hävisi 2–4.

Puolivälierissä kaatui kuitenkin Tšekki 4–1 ja välierässä Kanada 4–2. Aleksander Barkovin johtama joukkue oli löytänyt oikean vaihteen juuri oikeaan aikaan.

Finaalissa odotti jälleen Sveitsi ja sen kotiyleisö. Justus Annunen ja Leonardo Genoni pistivät maalinsa lukkoon, eikä varsinaisella peliajalla nähty ainuttakaan osumaa. Loppusummerin soidessa taululla seisoi sitkeästi 0–0.

Sitten, ajassa 70.42, vasta 20-vuotias Konsta Helenius pääsi näyttämään osaamistaan. Kiekko verkkoon, mestaruus Suomeen ja sveitsiläisille jälleen se tuttu hopeamitali. Viides kulta oli tosiasia, ja Pennasen arvostelijat oli vaiennettu.

Seuraavaa lukua aletaan kirjoittaa jo ennen kevään 2027 Saksan MM-kisoja. Leijonien MM-otteluohjelma on jo selvillä, mutta kentällisten spekulointi alkaa vasta lähempänä h-hetkeä.

Lisää jääkiekon MM-kisoista löydät Peliuutisista.