Argentiina–Englanti tuo kiroukset ja käsikirjoitukset kentälle

Jalkapallon MM-kisojen toinen välierä tuo yhteen hallitsevan maailmanmestarin ja 60 vuotta finaalia odottaneen Englannin. Lionel Messi kohtaa Englannin ensi kertaa, joten historia säästeli tämän näytöksen hänen uransa loppupuolelle.

Atlanta saa kantaakseen ison kasan historiaa
Argentiina ja Englanti kohtaavat keskiviikkona 15. heinäkuuta Atlantassa. Ottelu alkaa Suomen aikaa kello 22.00, ja kohteet löytyvät Pafin vedonlyöntipuolelta. Voittaja jatkaa sunnuntain MM-finaaliin, kun taas häviäjän on vielä kerättävä itsensä lauantain pronssiotteluun.
Englanti saapuu välierään Norjasta otetun 2–1-jatkoaikavoiton jälkeen. Jo puolivälierän ennakossa puhuttiin vanhoista arvokisatraumoista, mutta joukkue selvitti jälleen yhden tiukan paikan. Argentiina puolestaan kaatoi Sveitsin jatkoajalla 3–1 ja jatkaa hallitsevana maailmanmestarina kohti toista peräkkäistä finaalipaikkaa.
Ennen turnausta julkaistussa MM-suosikkien pallotestissä Englanti sai 19 palloa 25 mahdollisesta. Arviossa kysyttiin tuttuun tapaan, mitä tapahtuu, kun vastaan tulee jalkapallon todellinen jättiläinen ja pelit kovenevat. Nyt vastaus saadaan ilman jossittelua, sillä hallitsevaa maailmanmestaria Argentiinaa suurempaa koetta ei tässä vaiheessa enää löydy.
Otteluun liittyy myös yksi erikoinen yksityiskohta. Messi on pelannut yli kahden vuosikymmenen ajan lähes kaikkia jalkapallomaailman suurmaita vastaan, mutta Englanti on pysynyt listalta poissa tähän asti. Ajoitus ei voisi olla paljon teatraalisempi.
Jumalan kädestä Beckhamin punaiseen korttiin
Maat ovat kohdanneet MM-kisoissa viidesti, ja etenkin neljä viimeisintä kohtaamista ovat jättäneet jälkensä historiaan. Vuonna 1966 Englanti voitti kiistellyn puolivälierän. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Diego Maradona vastasi Jumalan kädellä ja yhdellä kisahistorian kuuluisimmista soolomaaleista.
Vuonna 1998 David Beckham lensi ulos potkaistuaan Diego Simeonea, minkä jälkeen Argentiina voitti rangaistuspotkuilla. Beckham sai oman hyvityksensä vuonna 2002 ratkaisemalla lohkovaiheen kohtaamisen pilkulta. Nyt vanhat tarinat kaivetaan jälleen esiin, vaikka osa nykyisistä pelaajista oli niiden syntyessä korkeintaan kaukainen suunnitelma.
Englannin kirous vaihtaa aina asua
Englanti ei ole pelannut MM-finaalissa vuoden 1966 jälkeen. Välissä on nähty rankkaritappioita, jatkoaikapettymyksiä, ulosajoja ja muutama romahdus, jolle ei ole löytynyt järkevää selitystä vielä seuraavanakaan aamuna.
Tämän joukkueen pää ei kuitenkaan ole pudotuspeleissä hajonnut. Se on noussut kahdesti tappioasemasta voittoon, ja Harry Kane sekä Jude Bellingham ovat tehneet yhdessä 12 Englannin 13 maalista. Bellinghamin kuusi osumaa ovat nostaneet hänet tasoihin kapteeninsa kanssa. Jos kirous aikoo taas iskeä, sen täytyy keksiä tällä kertaa jotain tavallista luovempaa.
Argentiina ei ole hävinnyt yhtäkään pelaamaansa MM-välierää. Englanti taas on tässä vaiheessa neljättä kertaa, mutta finaalipaikka on irronnut vain kotikisoissa 1966. Tilastot eivät potkaise palloa, mutta ne osaavat kasvattaa paineita.
Huutelijat huutelevat ja VAR antaa aihetta
Argentiinan ympärillä on koko turnauksen ajan pyörinyt väitteitä siitä, että FIFA haluaisi Messille vielä yhden mestaruuden. Egypti arvosteli tuomaritoimintaa 3–2-tappionsa jälkeen, ja Sveitsin Breel Embolon ulosajo puolivälierässä nosti kierroksia entisestään.
Todisteita valmiiksi kirjoitetusta Messi-käsikirjoituksesta ei ole. Huutelijat kuitenkin huutelevat, sillä tuomariratkaisuista rakennettu sivunäytös kuuluu arvokisoihin lähes yhtä varmasti kuin kansallislaulut ja liian pitkät VAR-tarkistukset. FIFA:n erotuomarijohto on puolustanut ratkaisuja, mutta se tuskin saa foliohattuja takaisin kaappiin.
Kun pallo lopulta lähtee liikkeelle, historia ja huhut joutuvat sivuun. Jäljelle jäävät Messi, Kane, Bellingham ja kaksi joukkuetta, joista toinen pääsee finaaliin.
Turnauksen viimeisetkin ennakot, käänteet ja puheenaiheet löydät Pafin Peliuutisista.