Susijengin arvokisahistoria – olympialaisista mitalipeleihin
Susijengin paras arvokisasijoitus on vuoden 2025 EM-kisojen neljäs sija. Historiallisen tuloksen taustalta löytyvät vuosikymmenten työ, kaksi olympiaesiintymistä, Koperin ihme ja Bilbaon sinivalkoinen hurmos.
Ennen Susijengiäkin tehtiin historiaa
Suomen miesten koripallomaajoukkue pelasi olympialaisissa ensimmäisen kerran Helsingin kotikisoissa vuonna 1952. Seuraava paikka irtosi Tokioon 1964, mikä on yhä Suomen viimeisin esiintyminen olympiakoripallossa. Kolme vuotta myöhemmin Suomi sijoittui Helsingin EM-kisoissa kuudenneksi. Tulos säilyi maan parhaana EM-sijoituksena lähes kuuden vuosikymmenen ajan.
Sen jälkeen Suomi oli kansainvälisellä koripallokartalla pitkään vähän kuin Liechtenstein maailmankartalla. Kyllä se sieltä löytyi, mutta välillä vasta suurennuslasin avulla. Käänne alkoi vuonna 2011, kun Susijengi palasi EM-kisoihin 16 vuoden tauon jälkeen ja sijoittui heti yhdeksänneksi. Vauhdikas pelitapa, tiukka susipuolustus ja äänekäs fanijoukko tekivät joukkueesta nopeasti ilmiön, jota seurattiin pian muuallakin kuin koripallopiireissä.
Pafilla Susijengin matkaa on seurattu jo vuosia, ja joukkueen otteita tullaan seuraamaan myös jatkossa vedonlyöntikohteiden kautta.
Koperin ihmeestä Bilbaon hurmokseen
Vuoden 2013 EM-kisoissa Susijengi kaatoi Koperissa muun muassa Turkin, Venäjän ja Kreikan. Neljä voittoa viidestä alkulohko-ottelusta nostivat Suomen jälleen yhdeksänneksi, mutta sijoitusta tärkeämpää oli se, että joukkue alkoi näyttää kuuluvansa arvokisojen vakiojoukkueisiin.
Seuraavana vuonna Suomi pelasi historiansa ensimmäisissä MM-kisoissa. Bilbaoon matkusti tuhansia suomalaisia, ja katsomossa sinivalkoinen meri näytti välillä siltä kuin joku olisi siirtänyt silloisen Hartwall Arenan Espanjaan. Susijengi sai myös ensimmäisen MM-kisavoittonsa kaatamalla Ukrainan. Jatkopaikka jäi harmillisesti haaveeksi, mutta Bilbaon hurmos teki koripallomaajoukkueesta koko kansan joukkueen.
Vuoden 2017 kotikisoissa muuan nuori Lauri Markkanen nousi suuren yleisön tietoisuuteen. Ranska kaatui jatkoajalla ja täysi areena eli jokaisen heiton mukana. Viisi vuotta myöhemmin Markkanen johdatti Suomen EM-puolivälieriin. Kroatia kaatui, mutta tuleva mestari Espanja pysäytti joukkueen matkan. Seitsemäs sija oli kuitenkin Suomen paras EM-tulos sitten vuoden 1967. Samalla Susijengin nostattama koripallohuuma alkoi näkyä myös kotimaan kentillä, ja Korisliiga löysi tiensä yhä useamman suomalaisen seurantaan.
Vuonna 2025 raja siirtyi taas
Vuoden 2023 MM-kisat eivät tuoneet suurta menestystä, mutta joukkue keräsi arvokasta kokemusta. Kap Verde ja Venezuela kaatuivat alemmassa jatkosarjassa, ja jälkimmäinen voitto vei Suomen olympiakarsintoihin. Kokemus näkyi kaksi vuotta myöhemmin, kun Susijengi teki sen, mistä aiemmin uskalsi lähinnä haaveilla.
Neljännesvälierissä vastaan tuli mestarisuosikki Serbia. Suomi ei kumarrellut NBA-tähtiä, vaan voitti 92–86. Puolivälierissä kaatui Georgia, ja Susijengi eteni ensimmäistä kertaa aikuisten arvokisahistoriassa mitalipeleihin. Saksa oli välierässä vahvempi, joten pronssiottelussa vastaan asettui Kreikka.
Suomi oli vielä päätösneljänneksellä 17 pistettä perässä, mutta nousi viime sekunneilla heittämään voitosta. Pallo ei tällä kertaa pudonnut koriin, ja Kreikka vei pronssin pistein 92–89. Riian suomalaiskatsomo ulvoi kuitenkin loppuun asti, vaikka pronssi jäi vain kolmen pisteen päähän.
Pettymyksen rinnalla kulki silti valtava ylpeys. Neljäs sija oli Suomen kaikkien aikojen paras arvokisatulos ja osoitus siitä, ettei Susijengi ollut enää sympaattinen yllättäjä. Se oli joukkue, jonka paikka Euroopan kärjessä oli ansaittu.
Susijengin tärkeimmät arvokisahetket
- 1952: ensimmäinen olympiaturnaus Helsingissä
- 1964: toinen olympiapaikka Tokiossa
- 1967: EM-kotikisojen kuudes sija
- 2011: paluu EM-kisoihin 16 vuoden tauon jälkeen
- 2013: Koperin ihme ja toinen peräkkäinen yhdeksäs sija
- 2014: historian ensimmäinen MM-turnaus
- 2022: EM-puolivälierä ja seitsemäs sija
- 2025: ensimmäiset mitalipelit ja historiallinen neljäs sija
Susijengin tarinassa hienointa ei ole vain se, kuinka korkealle joukkue on noussut. Vielä suurempi muutos näkyy katsomoissa ja kotisohvilla. Ennen voitto suurmaasta oli pieni ihme, mutta nyt tappio mitalipelissä tuntuu aidosti menetetyltä mahdollisuudelta. Rima on noussut, eikä kukaan enää halua työntää sitä takaisin alemmas.
Lisää Susijengin otteluista, arvokisoista ja suomalaisen urheilun kiinnostavista tarinoista löytyy Pafin Peliuutiset-osiosta.